| Alumiini - hyvä tietää | ||
| Alumiini on hapen ja piin jälkeen maapallon kolmanneksi yleisin alkuaine.Sitä on oksiidina ympärillämme joka paikassa, maassa, ilmassa ja vedessä. Maan kuoresta peräti 8 % on alumiinia. Teollisesti alumiini rikastetaan bauksiitista, jonka alumiinipitoisuus on noin 25 %. Bauksiittiesiintymät sijaitsevat päiväntasaajan molemmin puolin. Maailman bauksiittivarannot ovat mittaamattomat, ne jopa lisääntyvät kallioperän rapautumisen myötä. | ||
| Keveys | ||
| Alumiinin ominaispaino on 2,7 kg/dm3 eli vajaa kolmasosa teräksen ominaispainosta. Samat lujuusominaisuudet omaava teräspalkki on noin kaksi kertaa alumiinipalkkia painavampi. Alumiinin keveys ja lujuus tuovat merkittäviä säästöjä mm. kuljetusteollisuudessa. Alumiinin käyttö autoissa, junissa, laivoissa, lentokoneissa ja muissa kulkuneuvoissa tuo säästöjä käyttökustannuksissa ja mahdollistaa hyötykuormien kasvun. | ||
| Korroosionkestävyys | ||
| Alumiinin korroosiokestävyys on erinomainen, koska se muodostaa ilman hapen kanssa kovan ja tiiviin oksidikerroksen, joka estää hapettumisen jatkumisen. Tämän ominaisuuden ansiosta alumiinirakenteilla on pitkä käyttöika ja vähäinen huollon tarve. Korroosionkestävyyttä voidaan vielä parantaa anodisoinnilla, joka lisäksi antaa alumiinille kauniin pinnan. | ||
| Ympäristöystävällisyys | ||
| On totta, että alumiinin tuottamiseen bauksiitista tarvitaan paljon sähköenergiaa, noin 16.000kWh:iin/tonni. Uusia menetelmiä kuitenkin kehitetään ja koelaitoksissa energiankulutusta on jo voitu vähentää 10.000 kWh:iin/tonni. Lisäksi primäärialumiinin tuotannossa käytetty energia "varastoituu" alumiinin. Sekundäärialumiinin sulatukseen kuluu vain 5 % energiasta, joka tarvitaan primäärialumiinin sulatukseen. Alumiinin on myös arvokas kierrätysmetalli, joka voidaan helposti erotella muusta metallista yhä uudelleen hyötykäyttöön. Kaikesta alumiinijätteestä palautuu uusiokäyttöön kolme neljäsosaa, mikä on jo kansantaloudellisestikin merkittävää. |
||